En tiedä oonko niin pohjalla et tuun vuodattaa tuntemattomille, haluun vaan purkaa tunteita ja ajatuksia, helpoitenhan sen tekee kun vaan kirjottaa.


1191432.jpg


Mikä tässä maailmassa on että pitää kelvata?

Lapsena pitää kelvata vanhemmilleen ja saada hyväksyntä hyvänä
esimerkkinä pienemmille sisaruksille. Se tunne jatkuu läpi elämän.
Pitää kelvata oman perheensä jäsenenä, olla tarpeeksi "arvokas"..
Ja tulla hyväksytyksi omassa kodissaan.
Enkö kelpaa sellaisena kuin olen? Enkö minä ole omana itsenäni
tarpeeksi hyvä olemaan osa perhettäni?

Sama jatkuu päiväkodeissa ja kouluissa..
Ulkona kavereiden kanssa..
Etsiessä kumppania, työ-, tai opiskelupaikkaa..
Seurustellessa..
Yhteiskunnassa,
..jossa pitää nykypäivänä ansaita paikkansa. Tottakai on ymmärrettävää, että
on sääntöjä ja määräyksiä jotta pysyisimme koossa. Tavallaan syntyessään emme ole vielä
minkään arvoisia. Ihmiset luokitellaan arvojärjestykseen opintojensa, työpaikkojensa,
ulkonäkönsä, elämäntapojensa, asuinpaikkojensa, uskontojensa .., KAIKEN mukaan!

Oon koko elämäni yrittäny kelvata. Halunnu saada ihmisten hyväksynnän.
Yrittäny olla tarpeeksi hyvä, muita parempi..
En jaksa enää.
Mua ei todellakaan kiinnosta kelvata enään ku itelleni, se riittää kun
pystyn elää oman itteni kanssa!